MItä me haluamme Pohjois-Savossa?

 

Tilaisuuden esitykset ja materiaali

 

 CAP 2020 mitä haluamme Pohjois-Savossa ohjelma kevät 2017

 Rahavirrat ja kehitysnäkymät Jari Kauhanen

 Pohjois-Savo CAP 27032017 Juha Kaipainen

 Pohjois-Savo CAP 27032017 Juha Ruippo

 20170327 mpol tuleva kausi P-S.Juha Lappalainen

 CAP 2020 mitä haluamme Pohjois-Savossa 27.3.2017 KUOPIO Ryhmien yhteenvedot

 

Ryhmätöiden lopputulos on kirjattu komission CAP 2020 kyselyn liitteksi.

 

TAUSTAMATERIAALI

Uudistuksen lähtökohdat /Antti Sahi 4.1.17

Nykyisen maatalouspolitiikan sisältö

Suorien tukien osuus on 30 prosenttia ja maaseutuohjelman 50 prosenttia EU:n maatalousrahoituksesta. Kuluvan ohjelmakauden maatalouspolitiikan rahoituksesta kuudesosa on kansallista tukea. Etelä-Suomen osuus on alle 10 prosenttia kansallisen tuen kokonaismäärästä.

Maaseutuohjelman rahoituksesta reilu 60 prosenttia on luonnonhaittakorvausta, yli neljäsosa ympäristökorvausta ja loppu eläinten hyvinvointikorvausta sekä luomua. Lisäksi investointeja ja sukupolvenvaihdoksia rahoitetaan sekä kansallisesti että maaseutuohjelman kautta noin sadalla miljoonalla eurolla vuosittain.

Kuluvan ohjelmakauden vahvuuksia ovat tuotantosidonnaisten tukien osuus suorissa tuissa, viherryttämistä koskevat poikkeukset suurimmassa osassa Suomea, luonnonhaittakorvauksen erittäin suuri osuus maaseutuohjelman kokonaisrahoituksesta sekä investointien merkittävä ja laaja-alainen rahoittaminen avustuksilla. Merkittäviä heikkouksia ovat kansallisten tukien tilanne Etelä-Suomessa, tukijärjestelmän monimutkaisuus, ympäristökorvauksen rahoituksen niukkuus suhteessa toimenpiteisiin ja yksittäisenä asiana pysyvien nurmien tulkinta.

Tuotantosidonnaista tukea maksetaan 20 prosentin osuudella suorista tuista Suomen lisäksi vain Portugalissa. Tämän lisäksi erittäin merkittävä osa tuotantosidonnaisesta tuesta maksetaan naudoille (maito, lihanaudat ja emolehmät) ja näillä vain viidesosalle koko maan tuotannosta. Tästä johtuen yksikkötuet ovat moninkertaisia muihin jäsenmaihin verrattuna (tästä johtuen eläinpalkkioiden valvontaseuraamuksetkin tuntuvat meillä erityisen kohtuuttomilta). Suomen maaseutuohjelma poikkeaa muista jäsenmaista luonnonhaittakorvauksen osalta selvästi suurimmalla rahoitusosuudella ja toisaalta taas luomun poikkeuksellisen pienellä rahoitusosuudella.

Maaseutuohjelmalla tuetaan myös muutakin kuin maataloutta

Maaseutuohjelman kautta tarjotaan neuvontaa ja koulutusta. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea tukea muun muassa liiketoiminnan aloittamiseen, liiketoiminnan monipuolistamiseen ja sen kasvattamiseen. Maaseudun asukkaat voivat hakea tukea kehittääkseen alueensa viihtyisyyttä, saavutettavuutta tai palveluja. Maaseutuohjelma tukee myös uutta teknologiaa ja toimintatapoja, joilla palveluja voidaan kehittää.  Maaseutuohjelmalla tuetaan myös laajakaistayhteyksiä. Lisäksi kehittäjäorganisaatiot, kunnat, yritykset ja asukkaat voivat valmistella yhdessä paikallisia, alueellisia tai kansainvälisiä hankkeita elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi.

Liitteissä on lisäksi taustatiedoksi neljä muuta liitettä MTK:n Bryssel agendasta.

 

 20170104 cap-kuuleminen kysymykset liite 1

 20170104 cap-kuuleminen maatalouspolitiikan taustamuistio liite 3

 20170104 cap-kuuleminen taustamuistio Veermanin työryhmä liite 4

 20170104 cap-kuuleminen maaseutupolitiikka liite 5

Valmistelun tämänhetkinen aikataulu on päivitettynä ko. asiakirjassa:

CAP Juha Marttila 01.03.2017

Kuuntele tukijärjestelmän historia

Komission kuuleminen uuteen maatalouspolitiikkaan liittyen

Tai samainen Komission kuulemispaperi pdf-muodossa:

FutureCAP 13.02.2017 FI

Linkki Maatalouden uudimman ympäristötieteenvaihtopäivien materiaaleihin mukana mm. Alankomaiden ja Itävallan ympäristöjärjestelmät