Oli elokuu 2016, kun ensimmäinen MTK Pohjois-Savo ry:n hallinnoima Voimaa arkeen -hanke sai alkunsa. Vastaavanlaista toimintaa oli sitä ennen ollut ainoastaan Pirkanmaan ja Satakunnan alueella, joten toiminta oli Pohjois-Savossa uutta. Nykyisin projekti- ja hanketyöntekijöitä työskentelee MTK:n hankkeissa ja Melan Välitä viljelijästä -projektissa joka maakunnassa. Nyt neljän vuoden kuluttua hankkeen alkamisesta voi todeta, että aika on mennyt todella nopeasti. Toisaalta tuntuu, että asioita on ehtinyt tapahtua kokonaisen vuosisadan verran.

Työ opettaa elämästä ja ihmisyydestä

Tämä työ ei ole ollut pelkästään loistava lisä ansioluetteloon, vaan se on ennen kaikkea opettanut elämästä ja ihmisyydestä. Arvomaailmani on varmasti myös vuosien varrella muuttunut, näkökulma laajentunut ja ymmärrys erilaisuudesta kasvanut. Olen oppinut valtavasti asioita viljelijöiltä ja sidosryhmiltä.

Olen päässyt sellaiselle näköalapaikalle työssäni, ettei sitä voi verrata mihinkään muuhun. Olen aiemmin työskennellyt asiakkaiden kanssa toimistossa. Hankkeessa työtä tehdään asiakkaiden kodeissa. Asiaan täytyy suhtautua erityisellä kunnioituksella, sillä koti on meidän kaikkein henkilökohtaisin paikkamme: turvasatama, tai toisaalta välillä myös turvattomin paikka. Olen todella tyytyväinen, että luottamus syntyi ja sadat tilojen asukkaat ovat päästäneet minut koteihinsa. Kokonaisuuden hahmottaminen on ollut helpompaa vierailujen ansiosta. Asiakkaan kertoma nivoutuu ympärillä olevaan todellisuuteen ja arki kuvautuu sellaisena kuin se sillä hetkellä on.

Tarkoituksena lempeä kohtaaminen

Puhelin soi. Puhelimessa kuulen tarinan tai osan siitä sekä pyynnön tulla tilalle. Joskus yhteydenoton tekee sidosryhmän edustaja viljelijän luvalla. Kun tilalle saapuessani näen edessäni ihmisen, jonka silmien loiste on kadonnut ja hartiat painuneet elämän taakoista lysyyn, tehtävänäni ei ole häntä hetkessä parantaa. Tarkoitus on lempeästi kohdata ja kuunnella, ehkä halata tai lämpimästi koskettaa, luoda turvaa, muistuttaa inhimillisyydestä sekä olla kiirehtimättä ja läsnä hetkessä. Tarkoituksena on myös hankkia lisää apua, mikäli siihen saa luvan. Sellaisissa hetkissä toivo on jo läsnä.

Välillä on istuttu tuvan pöydän ääressä keskustellen, välillä lattialla kirjeitä avaten. Joskus navetan toimisto on ollut paras paikka puhua, joskus taas ensikohtaaminen on tapahtunut keskellä palavia raunioita. Näen nämä hetket edelleen mielessäni, kun suljen silmäni.

Suurimpana palkintona toivo

Vuosien varrelle mahtuu myös kuvia samaisista ihmisistä, joiden silmät ovat alkaneet kirkastua, ryhti suoristua ja hymykin hennosti väreillä suupielissä. Se on ollut minun työni suurin rikkaus ja palkinto. Olen ollut kulkemassa rinnalla välillä synkkää ja kapeaakin polkua, mutta kun asiakas on sitä oman aikansa kulkenut, valo on tullut vastaan ja polku on alkanut saada pientareelleen kukkia. Olen saanut olla mukana alussa enemmän tukien, loppumatkasta sivusta seuraten. Tommy Hellsten toteaa: ”Kaikessa pimeydessä valo on jo läsnä. Mitä syvempi pimeys, sitä kirkkaampi valo.”

”Tehdään mitä täytyy, mutta toivosta ei tingitä!”

Poikkeusolojen aikana keväällä ostin psykoterapeutti Maaret Kallion Voimana toivo -kirjan. Aloin hymyilemään itsekseni kirjaa lukiessani. Maaret kirjoittaa toivon auki uskottavasti, eikä jätä kysymyksiä siitä, miksi toivosta on tärkeää puhua ja pitää kiinni. Tässä teille ote kirjasta Maaretin luvalla: ”Toipumisen ja toivon kannalta on äärimmäisen tärkeää muistaa, että ihan joka ikinen meistä kaipaa toisen ihmisen tukea ja turvaa hädän ja turvattomuuden hetkillä. Vaikeissa kohdissa avun saamisen pitäisi olla itsestäänselvyys ja automaattinen oikeus, eikä jotain sellaista, joka ihmisen tulisi itse osata arvioida tai pyytää kipunsa keskellä. Mikään ei tyynnytä aikuistakaan siten, kuin toisen ihmisen turva ja lohtu voi tehdä.”

Työni ehdoton piristys on ollut pitää Mielenterveyden EA1-kursseja viljelijöille. Vaikka aiheet ovat olleet vakavia, ryhmäläiset ovat osallistuneet keskusteluihin antaumuksella ja jokaisessa koulutuksessa olen itsekin oppinut jotain uutta. Illalla ryhmä on saanut rentoutua ja tutustua toisiinsa paremmin. Illallispöydissä käydyt keskustelut ovat välillä olleet todella syvällisiä ja voimauttavia. Joillekin kurssi on ollut portti ottaa yhteyttä matalammalla kynnyksellä hankkeeseen päin, kun avun tarve on tullut ajankohtaiseksi.

Kohti uutta

Voimaa arkeen II -hankkeessa on painotettu muutosprosessissa olevien viljelijöiden ohjausta. Nyt näytän asiakkailleni esimerkkiä tekemällä itse suuren muutoksen ja vaihdan työpaikkaa. Muutokset vaativat rohkeutta ja uskoa omiin kykyihin. Minulle prosessi on haikea, sillä olen todellakin pitänyt työstä viljelijöiden kanssa. Elämässä kuitenkin on uskallettava tarttua mahdollisuuksiin ja mentävä eteenpäin. Muutoksista seuraa väistämättä aina jotain hyvää.

Työ äärimmäisen tärkeää

Pohjois-Savossa tekemäni työ jatkuu tulevaisuudessa Melan hallinnoimana. Työn jatkuminen on äärimmäisen tärkeää, sillä työssäoloni aikana raapaistiin vasta pintaa. Viljelijät ovat tuoneet palautekyselyissä esille, että he ovat saaneet hanke- ja projektityöntekijöiden kautta apua ja toivoneet toiminnan jatkoa.

Kiitokset

Toivon jaksamista ja sinnikkyyttä työtä jatkaville kollegoille ympäri Suomea. Tulen aina arvostamaan antautumistanne ja panostanne viljelijöiden hyvinvoinnin eteen. Muistakaa pitää oma sisäinen liekkinne palamassa ja olla lempeitä myös itsellenne, te rokkaatte!

Asiakkailleni haluan sanoa sydämeni pohjasta kiitos ja toivottaa voimia arkeen. Teissä piilee enemmän rohkeutta ja hyvää kuin uskottekaan. Seuraava lainaus kuvaa muutamia hetkiä työni varrelta: ”Tätä hetkeä en jaa kenellekään, en ota yhtä ainoaa kuvaa. En kirjoita riviäkään ylös. Tämä on aivan liian haurasta, hiljaisena kauneinta. Tallennettavaksi minnekään muualle kuin syvimmälle sydämeen”. -Maaret Kallio

Kiitoksen ansaitsevat ohjausryhmän jäsenet tuesta ja omistautumisesta asialle. En ole koskaan aiemmin työurallani ollut yhtä suuressa moniammatillisessa ryhmässä, joka olisi ollut näin sitoutunut ja asialleen omistautunut. Ohjausryhmän puheenjohtaja Birgitta Kinnusella on aina ollut aikaa auttaa kaikkia hankkeen parissa työskennelleitä. 

Melan Pirjo Saarelle ja Pirjo Ristolalle sekä Päivi Wallinille ja Päivi Huotarille kiitokset lisäkoulutuksista ja yhteistyöstä. Välitä viljelijästä -projekti on mahdollistanut valtakunnallisen avun ja kollegiaalisen tuen.

Lisäksi haluan kiittää myös muutamia sidosryhmän edustajia, jotka ovat tehneet töitä viljelijöiden hyväksi. Lista voisi jatkua loputtomiin, mutta kyseiset henkilöt liittyvät mieleenpainuvimpiin tapauksiin positiivisella tavalla tehden moniammatillista yhteistyötä asemaan ja välillä kelloonkin katsomatta.

Kiitos!

• A-tuottajien asiakkuuspäällikkö Jari Mustonen

• HK Scanin aluevastaava Herkko Tynnyrinen

• Savo-Karjalan lihan toimitusjohtaja Jouko Koistinen

• Aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Hanna Rintala

• Ely-keskuksen ympäristötarkastaja Vuokko Mähönen

• Sydän-Savon lomatoimelta Tiina Laakso ja Mari Weide, Mirja Jestoi

• valvontaeläinlääkärit Petra Lihtamo, Julia Permikangas ja Anne-Marika Siponen

• ulosottomiehet Lea Ihatsu-Herranen, Eija Huovinen, Leena Miettinen

• kihlakunnanvouti Nere Niskanen

• Te-toimiston Sari Tolonen

• Kiuruveden sosiaalitoimesta Marjo Mykkänen ja Tiina Heikkilä

• Pielaveden sosiaali- ja perhetyöstä Jaana Shemeikka, Terja Söderlund sekä Tiina Venäläinen

• Wikli Groupin Aila Riikonen, Anne Idström, Jaana Piippo ja Merja Laitinen

• Lakimies Mikko Hakola

• ProAgrian Kirsi Tuovinen, Joakim Pitkälä, Leena Eskelinen, Terttu Murtola ja Petri Lappi

• Ely-keskuksen maatalousrahoitusasiantuntija Juha Ikäheimo

• maaseutuasiamiehet Mari Tabell, Anna-Maija Räisänen-Jatkola, Heikki Lappalainen ja Erkki Väätäinen

• diakonit Vuokko Väätäinen, Tanja Reinikainen

• perheterapeutti Ari Kylänpää ja psykoterapeutti Tarja Lintunen

• Pohjois-Savon OP, asiakkuuspäällikkö Pekka Hyrkäs

• Säästöpankki Optian asiakkuusjohtaja Risto Savolainen

• Oma SP:n eläkkeelle jäänyt maatilarahoituspäällikkö Raimo Toikka

• Ylä-Savon lomituspalveluiden johtaja Heli Aamuvuori, lomitustyön päällikkö Raija Martikainen, lomitustyönohjaaja Pave Hirvonen

• Pihjalalinnan työterveyshoitajat Leena Kettunen, Virpi Härkönen, Kirsi Luukkonen

• LähiTapiola Savon liiketoimintajohtaja Jani Kaarivaara ja maatila-asiantuntija Terho Ryynänen

• LähiTapiola Idän myyntipäällikkö Eeva Laukkanen

• Maaseudun turvaverkko-hankkeen Saija Oittinen

• Latvalan tili ja neuvonta, yrittäjä Sisko Toivanen

• MTK Lapinlahden sosiaalivastaava Kaija Korhonen

• MTK Kuopion puheenjohtaja Aatu Laitinen

• Hyvätuuli Highland Matti Kauhanen

• Antti Laitinen

• vapaaehtoiset henkilöt erilaisissa operaatioissa

• Jelppi-ryhmän Elina Kuhlman, Pirjo Niskanen ja Matti Niskanen

• Maanomistajien arviointikeskuksen lakimies Timo Torppa

• esimieheni MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen

• velkaneuvoja Seija Grönfors

• eläinlääkäri Marita Saarikivi

• palopäällikkö Antero Oikarinen, palomestari Risto Taskinen

• MaitoSuomen tuotantoneuvojat Teija Tuovinen ja Arja Rissanen

• Maitomaan alkutuotantopäällikkö Seija Kokkonen

• Voimaa arkeen II -hankkeessa työskennellyt Sanna Losoi-Korolainen

Blogin on kirjoittanut Voimaa arkeen II -hankkeen projektipäällikkö Niina Suorsa