Tuleva talvi on sähkön hinnan ja -saannin kannalta ongelmallinen. Sähköpulan aiheuttamat sähkökatkot voivat koskea myös maatiloja. Lue tästä, kuinka voit varautua tilanteeseen tai joissain tapauksissa jopa estää sen.

Sähkön hintaan on vaikea vaikuttaa, jos ei ole ennen kesää pystynyt tekemään kiinteähintaista sähkösopimusta. Kaikki sopimukset ovat nyt merkittävästi korkeampia kuin mihin totuttu. Määräaikaisten sopimusten tekemisessä suositellaan sellaisia sopimuksia, joihin saa vaihtoturvan siten, että sopimuksen voi muuttaa edullisempaan sähkön hinnan laskiessa. Pörssisähkössä oma kulutus kannattaa kohdistaa edullisimmille tunneille, jos vain mahdollista.  Tehokkain keino on käydä läpi kaikki mahdolliset sähköä säästävät toimenpiteet. Kotitalouksien korkeisiin sähköhintoihin on valtion puolelta tulossa helpotusta ja niistä on hallituksen linjaukset tehty. Myös maatilojen korkeisiin sähkönhintoihin tarvitaan kustannustukea.  

Mahdolliseen sähkön katkaisemiseen ei normaalisti ajauduta äkisti eikä täysin yllättäen. Sähkön säästämisen tarpeesta tiedotetaan verkkoyhtiöiden toimesta etukäteen. Jos sähköntuotannon reservit ja markkinoiden apu eivät riitä, niin sitten tulee seuraava varoitustaso. Mikäli tuotantoa ja kulutusta ei saada tasapainoon, Fingrid velvoittaa jakeluverkonhaltijat sähkön käytön rajoitustoimiin. Käytännössä sähköjä katkaistaan niin sanotuilta johtolähtötasoilta, jotka ovat noin 500-1500 asiakkaan syöttöalueita. Alue voi olla esimerkiksi kolmasosa taajamasta tai jokin haja-asutusalue kylineen. Katkoalue voi haja-asutusseudulla olla muutamia kymmeniä kilometrejä pitkä. Katkot tehdään koko maan sähköjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi.

Fingrid määrää verkkoyhtiöille, mihin aikaan ja kuinka paljon sähkönkäyttöä on kytkettävä irti. Tämän jälkeen verkkoyhtiö tiedottaa katkon piirissä olevia asiakkaita tekstiviestillä etukäteen. Kun sähkökatko alkaa, asiakkaat saavat toisen tekstiviestin, joka kertoo katkon alkamisesta ja päättymisestä. Häiriöviestintä on sama palvelu, jota käytetään myös vikatilanteissa ja huoltokatkoissa.  Varmista, että puhelinnumerosi ja viestintälupa häiriöistä on verkkoyhtiölläsi tiedossa.

Sähköpulassa katkon kesto on kaksi tuntia, jonka jälkeen sähkö palautuu ja katkot siirtyvät muille alueille. Nämä kiertävät katkot koskevat koko maata, jolloin haitta on tasapuolinen. Katkot kestävät niin kauan, kunnes tasapaino tuotannon ja kulutuksen välillä on saavutettu. Ongelma on, että jos katko on tullakseen, niin se tulee todennäköisimmin kovan pakkasen aikana. Vaikeassa sähköpulatilanteessa on mahdollista, että vuorokauden aikana tulee useita kahden tunnin katkoja samalle alueelle. Verkkoyhtiö ei ole korvausvelvollinen katkoista, sillä kyseessä on sähkömarkkinahäiriö.

Maatilalla kannattaa varmistaa varavoiman toimivuus ja polttoaine varavoimaan.  On myös hyvä selvittää pakkaselle herkät laitteet tai tilat ja varautua niiden sulana pitämiseen mahdollisen sähkökatkon aikana. Mikäli sähkökatko aiheuttaisi maatilan toiminnalle kohtuutonta haittaa eikä tila pysty varautumaan siihen, niin tulee olla yhteydessä omaan verkkoyhtiöön. Verkkoyhtiöllä tarkoitetaan sähköverkon haltijaa, kuten Savon Voimaa tai Pohjois-Karjalan sähköä.  Sen sijaan sähköenergian myyjään ei tarvitse eikä ole syytä olla yhteydessä. Maatilan tulisi arvioida niin sanotusti ison kuvan kautta, onko tilan toiminta yhteiskunnallisesti niin tärkeää, ettei siltä voida katkaista sähköä. Samalla estyy sähkön katkaisu koko syöttöalueelta.

Maatilan tai muun yrityksen voi ilmoittaa kriittiseksi sähkönkäyttäjäksi ottamalla yhteyttä omaan verkkoyhtiöön esimerkiksi nettisivujen yhteydenottolomakkeella. Huoltovarmuuskeskus on suosituksessaan listannut maatalouden keskeytyskriittiseksi sähkönkäyttötoimialaksi, joten omassa ilmoituksessa voi viitata myös siihen. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei edes kriittiseksi sähkönkäyttäjäksi pääsy ole täydellinen suoja kiertävää sähkökatkoa vastaan sähköpulatilanteessa. Näin voi olla silloin, jos sähköpula kestää pitkään tai kulutuksen rajoitustarve on suuri. Kiertävillä katkoilla suojellaan koko maan sähköjärjestelmän toimivuutta ja silloin kriteerit ovat hyvin tiukat. Ilmoittaminen on silti hyödyllistä, koska tietoa käytetään myös viankorjausjärjestyksen priorisointiin esimerkiksi myrskyn aiheuttamissa sähköverkon vikatilanteissa.

Kaikki me voimme ehkäistä sähköpulaa jo ennakolta, kun mahdollisuuksien mukaan ajoitamme sähkönkulutusta kuormitushuippujen ulkopuoliseen aikaan. Normaalisti sähkönkäytön huippukuorma osuu kellonaikoihin 8-9, 15-18 ja 20-22. Tälle aikavälille kohdistuva vapaaehtoinen sähkönkäytön vähentäminen on tehokkainta.

Todennäköisesti ”normaalit” sähköverkon häiriöt maaseudulla ovat suurempi riski kuin sähköpulasta johtuvat katkot. Sähköpula on epätodennäköinen tilanne, mutta sen riski kasvaa, mikäli esimerkiksi seuraavia asioita tapahtuu; ydinvoimala Olkiluoto 3 ei ole tuotantokäytössä, on kova ja pitkäaikainen pakkanen tai ei saada tuontisähköä Ruotsista tai Baltiasta.