* Ilmatieteenlaitoksen näkökulma

✨ Mikä teki Hanneksesta poikkeuksellisen?

Meteorologi Eerik Saarikallion mukaan Hanneksen voimakkuus syntyi nopeasti pakastuvan sään ja sitä edeltäneen lauhemman jakson voimakkaasta lämpötilaerosta. Myrskyyn liittyneet puuskat olivat laaja-alaisia ja pitkään jatkuvia. Puuskalukemat olivat jopa 30 m/s.

✨ Roudattomuus lisäsi tuhoja merkittävästi

Myrsky iski roudattomaan maahan lähes koko Suomessa. Roudattomuus lisäsi puiden kaatumisherkkyyttä noin 80 prosenttia verrattuna roudalliseen tilanteeseen.

✨ Ennustaminen onnistui – vaikutusten arviointi oli silti haastavaa

Ilmatieteen laitos antoi oranssit varoitukset pari päivää etukäteen. Vaikka tuulennopeudet olivat meteorologisesti “oranssin rajoissa”, vaikutukset olivat paljon suurempia, koska roudaton maa, pohjoinen tuulensuunta ja pitkään jatkunut tilanne osuivat voimakkaasti asutuille alueille.

✨ Myrskyt Suomessa tulevaisuudessa

• Pitkän aikavälin tuulisuus ei ole kasvanut 1950-luvulta lähtien.

• Ilmaston lämmetessä routakausi lyhenee, mikä lisää myrskytuhojen todennäköisyyttä.

• Myrskyjen määrä ei välttämättä kasva, mutta niiden vaikutukset kasvavat, koska maaperä ei tue puustoa yhtä hyvin.

• Jatkossa metsäisillä alueilla tulee olemaan enemmän puita nurin ja sitä kautta sähkökatkoja. Meterologi ennustaa jatkosta Oulun alapuolelle enemmän ”rytinää” olevan enemmän kuin nyt.

• Jatkossa  sää muuttuu vaikeasti ennakoitavalla tavoilla.Muutokset merivirroissa voi vaikuttaa paikallisäähän. Eli paikallissäät yleistyvät.

*  Viljelijöiden kokemukset myrskyn keskeltä

 Keski-Pohjanmaa: 52 tuntia ilman sähköä

Lypsykarjatilan viljelijä Jani-Markus Paavola korosti ennalta tehdyn varautumisen merkitystä:

• Aggregaatti kytkettiin ja testattiin ennen myrskyä.
• Tila irrotettiin sähköverkosta hallitusti.
• Pihapiirin puusto osoittautui riskiksi – rakennusten päälle kaatui puita.

Sähköyhtiöiden asiakaspalvelu ruuhkautui täysin, ja viesti katkoksista tuli monin paikoin viiveellä. Tämä vaikeutti tilojen varautumista ja tilanteen hallintaa sekä huolehtia vanhemmista kyläläisistä.

✨ Varsinais-Suomi: Toimiva varautuminen vähensi vahinkoja 

Sikatilallinen Elina Heino kertoi, että alueen maakaapelointi vähensi sähkökatkoja. Tilalla toimivat hälytysjärjestelmät olivat kriittisiä eläinten hyvinvoinnille.
Sähköyhtiön viestinnässä ilmeni ongelmia: esimerkiksi tieto “sähköt palautettu” saattoi olla virheellinen.

​​​​​​​

✨ Yhteiset havainnot tiloilta

• Varavoima on välttämätön erityisesti kotieläintiloilla. Muistaa muuttaa aggregaatin kokoa laajennusten myötä.

• Paikalliset vesihuolto- ja sähköjärjestelmät on tunnettava hyvin ja niihin on varauduttava.

• Tiloilla toivotaan entistä selkeämpää ja ennakoivampaa viestintää sähköverkkoyhtiöiltä.

*  Vakuutusalan näkökulma

✨ Metsävakuutusten merkitys

Pohjola Vakuutuksen Kari Tourunen toi esiin, että

• noin 70 % metsävakuutusten korvatuista vahingoista on myrskyjen aiheuttamia,

• suurpalojen riski kasvaa ja

• hyönteistuhojen määrä lisääntyy erityisesti Etelä-Suomessa.

Vain noin puolet Suomen metsistä on vakuutettu, mikä altistaa metsänomistajat merkittäville taloudellisille riskille.

✨Käytännön varautumistoimet tiloille

Tourunen nosti esiin useita toimenpiteitä, jotka pienentävät vahinkojen riskiä:

• pihapuiden ja kattopeltien tarkistus

• pressuhallien ja kevytrakenteiden ankkurointi

• varavoiman saatavuus erityisesti kotieläintiloilla

• ovien ja luukkujen lukitukset

• kuivureiden ja siilojen putkien kiinnitysten tarkistus

• Vahinkoapu-palvelu tarjoaa toimintaohjeet 24/7.

*  Sähköverkkoyhtiön kokemus: suuri ja pitkäkestoinen korjausurakka

Korpela Oy:n käyttöpäällikkö Juho Polso kuvasi korjaustöiden mittavuutta:

• Pylväitä rikkoutui yli 100, ja työvoimaa tarvittiin ympärivuorokautisesti.

• Korjaustöihin ei päästy heti jatkuvan myrkyn takia.

• Vikapuheluja tuli vuorokauden aikana yli 22 500.

• Sähköasemia ja johtokatuja jouduttiin rakentamaan uudelleen laajoilla alueilla.

• Tilannekuvaa alettiin julkaista verkossa ja sosiaalisessa mediassa, mikä paransi viestintää huomattavasti. ()14.-1.26 Hannes Tilaisuuden omat muistiinpanot puheesta

✨Keskeiset opit Hannes-myrskystä

Myrskyt eivät katoa – vaikutukset kasvavat

Vaikka pitkäaikaiset tuulisuustrendit eivät osoita kasvua, roudattomuuden lisääntyminen tekee myrskyistä aiempaa tuhoisampia.

Varautuminen on ratkaisevaa

Erityisesti maatiloilla varavoima, pihapiirin turvallisuusarviointi ja toimiva hälytysjärjestelmä ovat kriittisiä tekijöitä.

Tarkista ilmatieteen laitoksen myrskyvaroituksia ja usko niihin sekä toimi ohjeiden mukaisesti.  Älä usko iltapäivälehtien klikkiotsikoita.

Selkeä ja ajantasainen viestintä on osa turvallisuutta

Sähköyhtiöiden tiedotus nousi suureen rooliin: reaaliaikainen ja täsmällinen tieto vähentää epävarmuutta ja nopeuttaa omaa varautumista.

Arttikkeli on kirjoitettu 30.1.26 Mitä opimme Hanneksesta- webinaarin pohjalta. Tilaisuuden materiaalit löytyvät Kannattavuudella jatkuvuutta-hankkeen sivuilta menneet tilaisuudet ja materiaalit. Tilaisuus järjestettiin usean huoltovarmuushankkeen hankkeen kanssa yhteistyössä. 

Kirjoittaja: Anne-Mari Heikkinen, Kannattavuudella jatkuvuutta-hanke