Pohjois-Savon liitto on käynnistänyt maakunnan kasvusuunnitelman suunnittelun ja laatimisen. Vastaavia, koronakriisistä toipumiseen tarkoitettuja selviytymissuunnitelmia on vireillä myös muissa maakunnissa, mm. Etelä-Savossa.

”Etenemme suunnitellusti Maakunnan yhteistyöryhmän antamien ohjeistuksien pohjalta”, toteaa maakuntajohtaja Marko Korhonen. ”Kasvusuunnitelmassa haetaan maakunnan aitoja kilpailutekijöitä ja jo olemassa olevien hankkeiden mahdollista uudelleen priorisointia. Kokonaisuuksien toimenpiteissä korostuvat mm. investoinnit TKI-toimintoihin ja koulutukseen, paine julkisiin infrahankkeisiin, lomautettujen kouluttaminen, alihankintaketjujen tukeminen sekä elinkeinoelämän investointien tukeminen. ”

Ajantasaisen ja realistisen suunnitelman kätilöiksi maakuntaliitto on kutsunut elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestön osapuolet seitsemästä järjestöstä.

Pohjois-Savossa on toiminut jo reilut kuusi vuotta etujärjestöjen epävirallinen yhteistyöryhmä. ”Pohjoissavolainen järjestöjoukko on monella tapaa uusia uria aukova yhteistyöelin”, toteaa yksi ryhmän perustajajäsenistä MTK:n Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen.

Mukana ovat toimitusjohtajat tai vastuuhenkilöt Savon Yrittäjistä, Kuopion alueen kauppakamarista, MTK-Pohjois-Savosta, Akavasta, SAK:sta, STTK:sta, Teknologiateollisuudesta ja Rakennusteollisuudesta. ”Ryhmän laajuus ja verkostot kattavat käytännössä maakunnan tärkeimmät elinkeino- ja työelämän veturit. Myös korona-aikana olemme kokoontuneet etäyhteyksin kokoustamaan ja vaihtamaan tilannepäivityksiä kunkin omasta järjestöstä”, kertovat ryhmän tuoreimmat tulokkaat Kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen ja toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren Savon Yrittäjistä.

Etujärjestöt näkevät yhtenä merkityksellisimpänä asiana laajan työelämän uudistuksen ja yhteen hiileen puhaltamisen sekä työnantaja, -että työntekijäjärjestöjen kesken. ”Tässä voimme näyttää kyntemme pohjoissavolaisen yhteistyön mallista”.

Työllisyyden parantaminen työpaikkoja säilyttämällä ja uusia luomalla ovat avainkysymyksiä tulevina vuosina. Koronavaiheen vaikutusten etujärjestöt arvioivat kestävän useamman vuoden, joten suunnitelman aikajännettä rakennetaan tältä pohjalta. ”Liiton antama mandaatti on meille tärkeä ja hoidamme sen hyvin”, ryhmä toteaa. ”Pohjoisavolainen osaaminen ja maakunnan toimialarakenne mahdollistavat uuden nousun pandemian aiheuttamista talouden ja työllisyyden notkahduksesta” vahvistaa Marko Korhonen.