Blogi – Jäsenyys

Ruokasektorin kasvupotentiaali, toimintaympäristö ja kasvuskenaariot

26.03.2026

Ruokasektorin kasvupotentiaali, toimintaympäristö ja kasvuskenaariot

Talouden kääntäminen kasvu-uralle on elintarvikesektorille tärkeää monella tapaa. Elintarvikkeiden arvonlisä mahdollistaa paremman kannattavuuden alkutuotantoon. Talouskasvu luo kuluttajille ostovoimaa.

Suomen taloudessa tarvitaan kasvua kaikilla aloilla. Biotalous on yksi talouden ala, johon elintarvikesektori kuuluu. Biotalouden osuus oli 13 % bruttokansantuotteesta vuonna 2019. Elintarvikesektori on monessa Euroopan maassa suurempi ja tärkeämpi teollisuuden ala, mikä perustuu siihen, että siellä tuotetaan elintarvikkeita vientiin.

Suomi tarvitsee ruokaviennin kasvua

Suomessa elintarvikesektori on neljänneksi suurin toimiala, kertoo siitä, että meillä Suomessa on muitakin toimialoja viennin kivijalkoina. Suomen elintarvikeviennin arvo suhteutettuna BKT:hen EU maittain 2024 oli 0,8 %. Baltian maissa ja esimerkiksi Belgiassa ja Hollannissa arvo on 10 % luokkaa.  Suomen elintarvikeviennin arvo kasvaa keskimäärin 2,5 % ja esimerkiksi Ruotsissa 4,5 %.

Elintarvikeyritysten strategiat muuttuvat

Muutaman viimevuoden aikana suomalaisten elintarvikeyritysten strategioihin on alkanut tulla mainintoja viennistä, sanoo Csaba Jansik, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija. Aiemmin vienti on ollut pakollinen paha, jota on tehty usein lähes hinnalla millä hyvänsä. Yrityksen omistuspohja vaikuttaa siihen, miten ja millä tyylillä vientiä tehdään. Perheyritykset ovat sitoutuneimpia rakentamaan vientiä oman brändin ympärille ja pörssiyritykset kaikkein innottomimpia viemään omalla brändillä ja rakentamaan brändiä ulkomailla.

Mistä elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä johtuu?

Luonnonvarakeskus on tehnyt ruokasektorille TOIVO- ja PERUS-skenaariot, joiden väliin tulevaisuuden ruokasektorin kehitys sijoittuu. Ruokasektorin toimintaan ja kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat monet tekijät. Elintarvikeketjun ympärillä pilvinä ovat maatalouspolitiikan budjettipaineet, kauppapolitiikka, tuontikilpailu, kuluttajien ostovoima ja kulutustrendit. Elintarvikkeiden kauppatase on 4 mrd. euron luokkaa negatiivinen, eli elintarvikkeita tuodaan enemmän kuin viedään.

Keskittynyt kauppa haastaa

Suomen keskittynyt kauppa ja suhteellisen korkeat elintarvikkeiden kuluttajahinnat tekevät Suomen elintarvikemarkkinasta mielenkiintoisen markkinan tuontielintarvikkeille, markkinan pienuudesta huolimatta. Suomalaisten elintarvikejalostajien keskittyminen kotimarkkinaan on haaste. Jos yritysten viennin suuruus olisi 30 % luokkaa, neuvottelutilanne olisi kaupan ja teollisuuden välillä erilainen, eivätkä jalostajat olisi niin riippuvaisia kotimaan kauppaketjuista. Suomalaisten elintarvikeyritysten koko ja tuloksentekokyky kaupan toimijoihin verrattuna on pienempi. Monissa maissa tilanne on toisin, ja jalostajat ovat kauppaa suurempia.

Maitosektori: huoltovarmuuden kulmakivi

Ruuan huoltovarmuudessa maitoproteiinien merkitys on suuri, ¼ ruuan proteiineista tulee maitotuotteista. Juustoja tuodaan puolet kulutuksesta.  Alueellinen merkitys on suuri, Pohjois-Savon omavaraisuus maidon osalta oli 359 % vuonna 2024. Meijeriteollisuuden kasvupotentiaalin tekijät ovat proteiinituotteet, erikoisjauheet ja orgaaninen kasvu naapurimaissa. Vientituloissa maitotuotteet ovat isossa roolissa. Säilyykö tilanne jatkossa samalaisena, riippuu kyvystä tehdä arvonlisää pienenevässä tuotantomäärässä.

Rohkea satsaus vientiin vai kotimarkkinoiden turvaaminen?

Viennin lisääminen vaatii panostusta elintarvikeyrityksiltä myös muilta kuin Valiolta, joka maitosektorin viennistä on vastannut lähes kokonaan. Vienti voi mahdollistaa parempaa kannattavuutta tuotannolle, varsinkin jos kotimaassa ei ole halua maksaa tuotteesta. Toisaalta vahva jalansija kotimaan kuluttajatuotteissa tuo menekkiä tuotteille epävakaassa maailmassa ja on oikeutus esimerkiksi kansallisille maataloustuille, kun tuotetaan oman maan kansalaisille elintarvikkeita.

Kirjoittaja on Kaisa Huttunen, Savonia-ammattikorkeakoulu agrologiopiskelija, osana Ideasta hankkeeksi-opintojaksoa.