Uusiokäyttöön kerätty, lajiteltu paalikalvo- sekä aumamuovijäte pienentää maatilan luontojalanjälkeä ja kasvihuonekaasupäästöjä muovien käytön osalta. Esimerkiksi Ranskassa on maatalousmuoveja kerätty vuosikaudet ja uusiomuovin osuus käytettävissä maatalousmuoveissa on saatu nousemaan. Siellä jätteet kerätään yli 7000 keräyspisteeltä, jonne viljelijät itse toimittavat maatalousmuovijätteensä. Tämä on Ranskassa maatalousmuovijätteitä keräävä toimijan, A.D.I.VALOR, laskelmien mukaan säästänyt kasvihuonekaasupäästöjä 50 000 CO2 ekv-tonnia vuonna 2022, jolloin Ranskassa kerättiin 72 000 tonnia maatalousmuovijätettä. Tästä määrästä yli 90 % päätyi mekaaniseen kierrätykseen (65 000 tonnia) ja siten uusiomuovin raaka-ainetta siitä saatiin 35 400 tonnia maatalousmuovituotteisiin (Gabelle 2024). Jokaisesta kerätystä maatalousmuovijäte tonnista saadaan siis 0,55 tonnia uusiomuovin raaka-ainetta. Syy, miksi suhteessa uusioraaka-ainetta kierrätettyyn jätetonniin kertyy vain reilu puolet, johtuu maatalousmuovijätteiden seassa olevasta muusta aineksesta, lähinnä vedestä mutta myös rehujäämistä ja maa-aineksista. Tässä yhteydessä puhutaan niin sanotusta likaisuuskertoimesta, joka vaihtelee eri muovijätteiden välillä. Paali- ja aumamuoveilla likaisuuskertoimen on tutkittu olevan 1,5, kun likaisimmilla katemuoveilla se on jopa 3 (LeMoine 2021, EIP-Agri). 

Kuva 1. SuMaKin noutotilaus poimi kyytiin 5,7 tonnia lajiteltua paalimuovijätettä Hyvätuuli Highland -tilalta Jäppilässä kesäkuussa 2025. Noutotilauksen kustannus on katettu paaliemuovien ostohinnassa. Kuva: Esko Rissanen 

Suomessa käytettävien maatalousmuovien volyymit ovat paljon maltillisempia verrattuna Ranskaan. Vuonna 2024 Suomessa maatalousmuovijätettä kerättiin 2000 tonnia uusiokäyttöön (SuMaKi Oy, 2025). Kyseessä on lajiteltua paalikalvo, ja kerätty määrä vastaa noin 30 % maatiloille vuosittain myydyistä paalikalvoista. Se on hyvä alku, ja kuluvana vuonna määrä on tavoitteena tuplata. Tästä kerätystä tonnimäärästä saadaan noin puolet uusiomuovia, johtuen em. syistä. Siksi onkin tärkeää huomioida tiloilla syntypaikkalajittelun yhteydessä muovien säilytys, jotteivat ne jäisi pitkiksi ajoiksi avotaivaan alle keräämään vettä ja likaa. Parasta olisi aina pakata jätteet tavalla tai toisella, tai säilyttää ne suojan alla. Pakatun jätteen mukana kulkee vähemmän vettä ja samalla tonnimäärällä saadaan enemmän itse muovia prosessiin veden sijaan.  

Minua, ja varmasti monia muitakin kiinnostaa, paljonko omalla maatalousmuovien kierrättämisellä voi säästää luontoa ja siten pienentää omasta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kehittämä eMuovi-sovellus, jonka tarkoituksena on auttaa viljelijöitä laskemaan, tai arvioimaan omaa luontojalanjälkeään maatalousmuovien osalta. Sovelluksen avulla voi tällä hetkellä laskea paalimuovin luontojalanjäljen ja sovelluksen löydät MTK:n nettisivuilta (https://www.mtk.fi/-/e-muovi). Sovellus on osa MTK:n Kiertoa Suomesta markkinapaikkaa. Sovelluksen päivittäminen on suunnitteilla, koska uusiokäyttöön kelpaavaa maatalousmuovien valikoimaa on laajennettu, ja laajennetaan.  

Se, että opettelemme lajittelemaan muovijätteet syntypaikallaan, on erityisen tärkeää. Eniten maatalousmuovijätettä syntyy paaleista, sillä paalikalvo muovia ostetaan noin 7000 tonnia joka vuosi. Onkin tärkeää opetella rutiininomaisesti erottelemaan paalikalvomuoveista verkot ja laittamaan valkeat paalimuovit erilleen muun värisistä paalikalvoista. Huomion arvoista on, ettei valkeaa paalikalvomuovia kannata paalatessa kierittää sekaisin muun väristen paalikalvojen kanssa (kuva 2. esim. mustavalkeapaali), sillä näiden kalvojen erottelu toisistaan on jälkikäteen mahdotonta ja sekavärinen paalimuovijäte sopii vain maksulliseen sekajätekeräykseen. Mutta miksi valkeaa paalikalvoa ei saa laittaa värillisen paalikalvojätteen sekaan? Valkea paalimuovikalvo sisältää titaanioksidia ja on siksi kierrätettävä aina omassa jakeessaan, sillä se haittaa muiden värien kanssa sekoittuessaan värillisten paalien uusiokäyttöönottoa.   

Kuva 2. Suomessa myydään eniten paalikalvomuovia, arviolta 7000 tonnia. Kuvan mustavalkeiden paalien muovit kelpaavat vain polttoon. Valkea paalimuovi muiden värien seassa estää muovin uusiokäytön. Kannattaa siis kääriä kaikkia muita värejä sekaisin, paitsi valkeaa. Kuva: Heini Mämmi. 

Tällä hetkellä Suomesta voi ostaa käärintäkalvoa, joka sisältää 30 % uusiomuovia, mikä siis tarkoittaa, että aiemmin paalimuovijätteenä tiloilta kerätty paalimuovijäte on mekaanisen prosessin kautta saatu uusioraaka-aineeksi ja käytetty uuden paalikalvon valmistuksessa. Mitä enemmän jatkossa saamme uusiomateriaalia neitseellisen muoviraaka-aineen joukkoon, sitä enemmän säästämme luonnonvaroja. Luonnonvarojen säästäminen auttaa hillitsemään ylikulutusta. SuMaKi Oy:n ansiosta meillä on olemassa mahdollisuus saattaa yhä enemmän muovijätettä uusiokäyttöön, kunhan vain muistamme syntypaikka lajitella muovijätteet. 

Lähteet: 

Gabelle P. 2024. Managing plastic waste from agriculture, The ecological benefits of recycling. Plasticulture No: 143 

LeMoine B., et al. 2021, EIP-Agri Focus Group, Reducing the plastic footprint of agriculture, Minipaper B: The agri-plastic end-of-life management https://ec.europa.eu/eip/agriculture/sites/default/files/eip-agri_fg_plastic_footprint_minipaper_b_final.pdf 

Suomen Maatalousmuovien kierrätys Oy, https://maatalousmuovienkierratys.fi/ 

Noora Räsänen

Projektiasiantuntija

Kestävä maatalousmuoviketju -hanke

+358 40 154 1234