Mikromuovi on muovinpalanen tai partikkeli, jonka koko on alle 5 mm. Mikromuovia syntyy, kun muovi hajoaa käytössä ja ajan kuluessa yhä pienemmiksi palasiksi. Esimerkiksi autonrenkaat kuluvat ajettaessa (suurin mikromuovien lähde) sekä maaperässä mikro-organismit hajottavat muovia. Ulkoilmassa, ilman suojaa säilytettynä, auringon UV-säteily ja lämpötilavaihtelut altistavat muoveja nopeallekin haurastumiselle ja hajoamiselle. Edellä mainitut mikromuovin lähteet ovat ns. toissijaisia lähteitä, muovin ei ole tarkoitus päätyä mikromuoviksi. Mikromuoveja voidaan myös tarkoituksella valmistaa eri käyttötarkoituksiin, kuten maaleihin, kosmetiikkaan tai kemikaaleihin parantamaan niiden ominaisuuksia. 

On tärkeää erottaa, mitä tarkoitetaan biopohjainen muovilla ja mitä biohajoavalla muovilla. Biopohjainen muovi on valmistettu esimerkiksi maissin, perunan tai riisin tärkkelyksestä, tai jostakin muusta eloperäisestä materiaalista.  

Biohajoava muovi taas tarkoittaa muovia, joka hajoaa biologisen toiminnan eli mikrobien hajottamana hiilidioksidiksi, vedeksi, uudeksi mikrobibiomassaksi ja mineraalisuoloiksi.  

Biohajoavaa muovia voidaan valmistaa myös ei-biopohjaisista raaka-aineista eli öljystä. Ja sama toisin päin, hyvin kestäviä muoveja voidaan valmistaa eloperäisistä raaka-aineista. Termiä kompostoitava, tai kompostoituva muovi tarkoittaa vain teollisessa kompostissa hajoavaa muovia, kotikompostin olosuhteet eivät riitä sen hajottamiseen (1).  

Biohajoavat katekalvot 

Vielä ei ole olemassa Suomen pelto-olosuhteissa täydellisesti biohajoavaa tai kompostoituvaa katekalvoa, vaan hajoavuusstandardien täyttyminen vaatii teollisen kompostoinnin. Biohajoavuuden varmistamiseksi, kalvo olisi siis kerättävä pois ja kompostoitava erikseen. Huomioi lisäksi, että biohajoavissa katekalvoissa käytettävät väriaineet ja muut sen ominaisuuksia parantavat kemikaalit jäävät maaperään, vaikka itse kalvo hajoaisikin täydellisesti. Näistä ns. lisäaineista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa, koska muovien valmistajat eivät halua paljastaa biokalvoissa käytettäviä lisäaineita. Suosittelemme tutustumaan PlastLife-hankkeen laatimaan biohajoavien muovien käytön suosituksiin: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5785-1 

Huomioi mikromuovijäämät kiertolannoitteissa  

Erityisesti biojätepohjaiset kiertolannoitteet sisältävät mikromuoveja. Tämä johtuu siitä, ettei biokaasulaitoksiin päätyvä biojäte ole puhdasta muovista, vaan sen seassa kulkee muovia, joka hajoaa biokaasuprosessissa vain pienemmiksi partikkeleiksi. Esimerkiksi kaupat eivät erottele biojätteistään muovipakkauksia pois (2). Joka vuosi biojätteen seassa on keskimäärin jopa 12 000 tonnia muovia eli sama määrä muovia, jota joka vuosi käytetään maataloudessa! Biohajoavaa muovia biojätteen seassa on vielä enemmän (1).  

 Mitä tutkimukset kertovat? 

• Maaperän eliöstö kärsii. Mikromuovit voivat vähentää maaperän matojen ja muiden pieneliöiden lisääntymistä ja aktiivisuutta, mikä heikentää maan luonnollista ravinteiden kiertoa (3) 
•  Muovit muuttavat maan rakennetta. Erityisesti kuitumaiset mikromuovit (kuten polyesterikuidut) voivat vaikuttaa veden läpäisevyyteen ja eroosioon – vaikutus riippuu maan tyypistä (4) 
•  Vaikutukset voivat alkaa pienilläkin pitoisuuksilla. Jo 0,05 % mikromuovipitoisuus voi vaikuttaa esimerkiksi maaperän matojen lisääntymisen huonontumiseen (5) 
•  Mikrobit reagoivat eri tavoin. Mikromuovit muuttavat mikrobiyhteisöjä ja voivat lisätä haitallisia typen oksiduulipäästöjä (N₂O), joka on voimakas kasvihuonekaasu (6) 

Mitä viljelijä voi tehdä? 

1. Kerää muovit pois pelloilta heti käytön jälkeen, myös pienet repaleet. Poista asianmukaisesti hävikkipaalit pelloilta ja peltojen laidoilta (kts. Ohjeet -> linkki) 

2. Tiedosta, että etenkin biojätepohjaiset kiertolannoitteet sisältävät mikromuovia 

3. Käytä kestäviä katteita riviviljelyssä. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole biohajoavia katteita, jotka hajoaisivat täydellisesti ja riittävän nopeasti Suomen olosuhteissa 

4. Älä sekoita biopohjaista muovia biohajoavaan muoviin  

5. Seuraa maaperän kuntoa 

Maaperä on tärkein resurssimme – suojellaan sitä myös näkymättömiltä uhkilta. Tiedostamalla mikromuovien vaikutukset ja niiden lähteet, voimme omalla toiminnallamme vähentää merkittävästi mikromuoviriskiä omilla pelloillamme. Kerätään ja kierrätetään muovijätteet asianmukaisesti!  

📚 Lähteet 

1 Pitkänen N. ja Virolainen-Hynnä A. (2024). Biohajoavan muovin biohajoavuuskriteerien määrittely. PlastLIFE-hanke D6.2. Biodegrability criteria for bioplastic Suomen Biokierto ja Biokaasu ry  

2 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/6f79d556-fd92-4ebb-aa36-eda1ba3dc13e  

3 Machado A. A. d. S. et al. (2020). Microplastics negatively affect soil fauna but stimulate microbial activity: insights from a field-based microplastic addition experiment. Proceedings of the Royal Society B. https://doi.org/10.1098/rspb.2020.1268 

4 Ingraffia R. et al. (2022). Polyester microplastic fibers affect soil physical properties and erosion as a function of soil type. SOIL, 8, 421–437. https://doi.org/10.5194/soil-8-421-2022 

5 Santonicola S. et al. (2023). Microplastics originated from agricultural mulching films affect enchytraeid reproduction and soil properties. Finnish Environment Institute / HAMK. https://hamk.finna.fi/Record/syke.10138_595186 

6 Li L. et al. (2024). Effects of microplastics on soil microorganisms and microbial functions in nutrients and carbon cycling – A review. Ecotoxicology and Environmental Safety. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38438042 

Noora Räsänen

Projektiasiantuntija

Kestävä maatalousmuoviketju -hanke

+358 40 154 1234