Blogi – Maaseutunuoret

Ruotsin maatiloilta opittua – yksinkertaisuudesta tuloksiin

20.10.2026

MTK-Keski-Pohjanmaan SuperSuksee -hanke järjesti opintomatkan Ruotsiin, jossa pääsimme tutustumaan ruotsalaiseen maatalouteen kotieläin- ja kasvinviljelytilavierailun sekä Elmia maatalousnäyttelyn kautta. Reissu avasi jälleen opintomatkalaisten silmiä, että toisaalta samojen teemojen parissa Ruotsissakin kamppaillaan, mutta toisaalta tilatason toiminnasta on paljon otettavaa mallia!

Ruotsissa maatilojen keskipeltoala on 49 hehtaaria. Maatilojen rakenne on todellakin polarisoitunut, sillä 63 %:a on pieniä, alle 20 hehtaarin tiloja, mutta niiden hallinnassa on vain 10 %:a peltopinta-alasta. Puolestaan 6700 tilaa on yli 100 hehtaarin tiloja, joilla on 65 %:a pellon pinta-alasta. Syysvehnäkeskisato on 7600 kg/ha, ylipäänsä viljojen kokonaiskeskisato 6400 kg/ha. Kasvukauden pituus on 240 päivää, joka on n. 100 päivää enemmän kuin Suomessa.

Ensimmäisenä reissukohteena oli Flytthem Gård, jossa liki 700 lehmän lypsystä huolehtii 12 DeLaval-lypsyrobottia. Tilalla oli siirrytty asemalypsystä robottilypsyyn vuonna 2021. Työntekijöitä oli 8–10 henkilöä, kun asemalypsyn aikana työntekijöitä oli 15 henkilöä. Robottilypsyyn siirtymisen syynä oli myös osaltaan työntekijöiden saatavuus. Niin myös Ruotsissa maatiloille työntekijöiden saatavuus ja sitovuus on haaste, mikä varmasti vaikutti tällä tilalla siihen, että työntekijöitä oli pääsääntöisesti Liettuasta ja Romaniasta. Tila ei ollut saanut lypsyrobotteihin investointitukia, sillä ilmeisesti jokaiselle tuotantosuunnalle oli määritetyt tukimäärät, jotka oli tasapäistetty, että kaikki tuotantosuunnat saisivat saman verran. Maidontuotannossa tuet eivät riittäneet kaikille, jonka vuoksi tälle tilalle niitä ei myönnetty. Hintavertailuja lypsyrobottien osalta käydessä todettiin, että Suomessa investointituet valuvat suoraan koneiden ja laitteiden hintoihin.

Ruotsalaisten viljelijöiden keski-ikä on 59 vuotta, kun suomalaisten on 55 vuotta. Tämä varmasti vaikutti myös Elmia Landbruk -messujen pääteemaan, joka oli ”Seuraavan sukupolven maatalous”. Niin Ruotsissa kuin Suomessa, maatalous on suuren sukupolvenvaihdoksen edessä. Maatalousyritysten on oltava kilpailukykyisiä ja tarjottava hyvä työympäristö, jotta nuoret kiinnostuvat maatalousalasta.

Kannattavuus on olennaista investoinneille, kehitykselle ja sukupolvenvaihdokselle.

Työolot, sukupuolten tasa-arvo ja ennen kaikkea mahdollisuus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka tekevät maataloudesta houkuttelevan tulevaisuudenalan. Näitä teemoja oli nähtävissä messuilla – ja iloksemme messukävijöissä oli runsaasti nuoria tulevaisuuden toivoja, kuten myös me opintomatkalaiset! Elmia näyttelyssä oli huikeita kohtaamisia alan sidosryhmien kanssa!

Reissun toisena kohteena pääsimme tutustumaan Kryger Ab -tilalle, jossa yrittäjä Carl esitteli 1000 hehtaarin tilan toimintaa, ajattelu- ja toimintatapoja. Tilan kaikki työt tekevät 2 henkilöä. Tilalla viljellään syysvehnää, hernettä, maissia ja puna-apilan siementä. Carl muistutti, että jokaisen tilallisen pitää itse löytää omalle tilalle sopivat viljelykasvit- ja lajikkeet, jotta viljely ei ole liian vaikeaa. Tilan pellot koostuivat muutamasta kokonaisuudesta. Jokaisella kokonaisuudella viljeltiin vain yhtä kasvia. Tilan konekalusto koostui seuraavanlaisesti: 2 traktoria, jyrä, kylvökone, kultivaattori ja ruisku. Ulkopuoliset puivat sadon, ja kärryt vuokrataan.

Kaiken kaikkiaan Ruotsin tilavierailukohteista jäi yksi oppi mieleen, jota pitäisi hyödyntää enemmän myös arkielämässäkin: ”Tee asiat nopeasti, mutta kunnolla. Pidä asiat yksinkertaisina.” Siinä on yksinkertainen ohje, jonka toteuttamisesta syntyy tuloksia.

 
Kuva 1. Flytthem Gårdin navetta. Lypsynavettoja oli kolme kappaletta. Kuva 2. Yksi robotti oli varattu sairaseläimille. Sairaat lehmät makasivat olkipohjalla. Kuva 3. Tilalla käytettiin vehnässä lipeää. Lipeäkäsittelyssä kokonaisia vehnänjyviä käsitellään lipeävedellä. Kemiallinen reaktio rikkoo ja "syövyttää" jyvän kovaa kuorta (kuoriutuminen), jolloin nauta pystyy hyödyntämään jyvän ilman mekaanista jauhamista tai litistämistä.