Suomalainen peltokasvituotanto on ajautunut poikkeuksellisen syvään talouskriisiin. Viljojen ja muiden peltokasvien tuottajahinnat ovat laskeneet, mutta tuotantokustannukset – erityisesti lannoitteet, energia, koneet ja rahoitus – ovat jääneet korona-ajan ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan seurauksena pysyvästi korkealle tasolle. Viljatiloilla viime vuosi oli kolmas tappiollinen vuosi peräkkäin.

”Lähi-idän sotatilanne kärjistää kriisiä. Markkinat eivät tällä hetkellä millään kata tuotantokustannuksia, eikä tiloilla ole käytännössä mahdollisuuksia sopeuttaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä”, MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä sanoo.

Keskiviikkona koolla ollut MTK:n johtokunta edellyttää maan hallitukselta nopeita toimia jo alkavan kasvukauden viljelyn ja sadon turvaamiseksi. Markkinat eivät näillä hintasuhteilla viljelyä turvaa.

Nopeat ja kohdennetut toimet

”Keväällä 2022 käyttöön otetut huoltovarmuustoimet osoittivat, että valtiolla on keinot vakauttaa tilannetta nopeasti. Nyt nämä keinot on kohdennettava uudelleen – ja selvästi peltokasvituotannon tukemiseen”, puheenjohtaja Hemmilä painottaa.

MTK edellyttää hallitukselta tehokkaita, kohdennettuja ja nopeasti vaikuttavia toimia kriisin helpottamiseksi. MTK vaatii, että hallitus varaa viimeistään kehysriihen yhteydessä 100 miljoonan euron rahoituksen luonnonhaittakorvauksen lisätukeen, joka kohdennetaan ensisijaisesti peltokasvituotantoa harjoittaville tiloille. Myös energiaveron palautuksen korotus (45 milj. eur) on otettava uudelleen käyttöön ja kohdennettava erityisesti peltokasvituotannon kustannusten keventämiseen.

MTK painottaa, että peltokasvituotannon kriisi ei ole yksittäisten tilojen ongelma, vaan jatkuessaan kansallinen huoltovarmuusriski. Kun viljelyalaa supistetaan tai tuotanto ajetaan alas, sitä ei voida nopeasti palauttaa.

”Markkinahäiriöihin on kyettävä vastaamaan nopeasti myös ruokaketjun sopimuksissa. Pula kananmunista ja naudanlihasta kertoo, etteivät markkinat ketjun sisällä toimi. Siksi myös parempaan toimivuuteen tähtääviä lakihankkeita on syytä kiirehtiä”, Hemmilä toteaa.