Tiedote

Maatalousmuovijätteiden kysely paljastaa tilojen monimuotoisen muovijätearsenaalin

11.03.2026

Maatilojen muovijätekysely erilaisten jätteiden hävittämisestä 2026

Kestävä maatalousmuoviketju -hanke selvitti viljelijöille suunnatulla kyselyllä, kuinka maatiloilla syntyviä erilaisia maatalousmuovijätteitä on tähän mennessä hävitetty. Kyselyyn saatiin 100 vastausta kahden viikon aikana. Kysely toteutettiin helmikuussa 2026 ja kohdistui pääosin Keski-Suomen ja Itä-Suomen alueella oleville maatiloille.

Kyselyssä kysymyksien yhteydessä oli kuva kyseistä jätteestä, millä pyrittiin vähentämään väärinymmärryksiä kyselyyn vastattaessa, jotta kyselyn luotettavuus olisi parempi. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita antamastanne panoksesta!

Maatalousmuovijätteille ei ole olemassa vain yhtä toimitustapaa

Maatiloille ei löydy yhtä yleistä toimintatapaa maatalousmuovijätteiden hävittämiseen, vaan jokaisen jätteen osalta toimitaan, tai on toimittava eri tavoin. Toimintatavan valinnat riippuvat jätevirran laadusta (mitä jäte on), määrästä, puhtaudesta, kuljetettavuudesta, sekä siitä, arvostaako viljelijä enemmän jätteen käsittelyn helppoutta vai taloudellisuutta, ja/tai ekologisia periaatteita. Esimerkiksi noutopalvelua käytetään paljon (suuri jätemäärä), mutta myös itse toimitetaan jätteitä sitä vastaanottaviin pisteisiin (pienet ja yksittäiset jätevirrat, tiedonpuute noutopalvelusta). Tiedotustarve korostuu erityisesti paalien lajittelussa syntyvän, vain energiaksi kelpaavan sekajätteen osalta, marjanviljelyn ja lajittelemattomien muovijätteiden osalta, kuinka niistä pääsisi asianmukaisesti ja helposti eroon (Taulukko 1.). Tiedotustarvetta on paljon myös pakkausmuoveissa, yrityspakkauksia vastaanottavia terminaaleja tunnetaan huonosti.

Maatiloilla syntyvien erilaisien jätetyyppien oikeaoppinen hallinta vaatii viljelijältä aikaa ja perehtyneisyyttä. Tämä seikka voi osaltaan heikentää maatalousmuovijätteiden lajitteluhalukkuutta. Myöskään ilmaista noutopalvelua lajitellulle maatalousmuovijätteelle ei ole ollut olemassa ennen elokuuta 2024, joten toimintatavat ovat verrattain uusia. Kysely paljastaa, että erilaisia muovijätejakeita syntyy maatiloilla useita, ja siksi olisikin tärkeää saada kehitettyä jätteennouto- tai vastaanottopalveluita niin, että samalla kertaa pääsisi eroon useammasta erilaisesta lajitellusta muovijätejakeesta. Tällöin houkutus sekalaisen muovijätteen tuottamiseen pienenisi. Hankkeemme tarjoaakin tietoa muovijätteiden hallintaan ja käytännön vinkkejä, kuinka lajittelemalla tai pakkaamalla muovijätteet voi säästää rahaa jätteiden hävittämisen yhteydessä, sekä mitä muuta hyötyä lajittelulla saadaan aikaan.  

Taulukko 1. Eri tyyppiset jätteen hävitystavat prosenttiosuuksina vastaajista, joille kyseistä jätettä syntyy. Sellaiset vastaajat, joille kyseistä jätetyyppiä ei synny, on jätetty tarkastelusta pois, joten vastaajien määrä (n) vaihtelee eri jätetyyppien välillä.

Kyselyn vastauksista ilmeni, että muovijätteiden noutopalvelut tunnetaan suhteellisen hyvin ja sekalaiselle ja etenkin lajitellun valkoisen paalimuovijätteen osalta niitä käytetään ahkerasti (Taulukko 1.). Paali- ja aumamuoveille on tarjolla maksuton Sumaki Oy:n noutopalvelu, kun jätteet vain on lajiteltu. 16 %-21 % vastaajista hävittää silti lajitellut valkoiset ja värilliset paalimuovit edelleen maksullisen palvelun kautta energiaksi, joko viemällä itse jäteasemalle tai tilaamalla maksullisen noudon. Tässä yhteydessä hukkaantuu kierrätysmahdollisuus sekä kierrätysmaksu. Sillä paali- ja aumamuovien ostohintaan kiinnitetyllä kierrätysmaksulla kustannetaan Sumaki Oy:n noutopalvelu, joka jää niiltä osin hyödyntämättä, jos paali- ja aumamuovit toimitetaan eteenpäin energiaksi. Yhtenä suurena syynä jäteasemille toimittamisen yleisyydessä voi olla pieni jätemäärä, sillä Sumaki Oy noutaa vain yli 500 kg eriä. Tähän ratkaisuna voi olla naapureiden tai kollegoiden kanssa tehtävä yhteistyö, jossa yhdistämällä lajiteltua paali- tai aumamuovijätettä samaan kasaan, voivat pienemmätkin toimijat päästä ilmaiseksi eroon lajitelluista jätteistään.

Potentiaalia valkoisen paalimuovin keräämisen lisäämisessä kierrätykseen vielä on, sillä sen osuus syntyvästä maatalousmuovijätteistä on suurin (n. 7000 t/vuosi). Siitä on kerätty kierrätykseen 2000 t vuonna 2024 ja 3500 tonnia vuonna 2025 (Sumaki Oy). Noutopalvelusta tiedottaminen ja lajitteluun panostaminen vaatii siis vielä työtä, jotta kierrätykseen päätyvän jätteen osuus nousisi yli 50 % ostetun muovin määrästä. Kierrätysinnokkuutta voisi lisätä entisestään se, että samaan kyytiin saisi myös paalien verkot, jolloin verkkojätteelle ei tarvitsisi etsiä eri toimijaa.

Pakkausmuovien toimittamisessa kierrätykseen paljon potentiaalia

Pakkausmuovien osalta, niille tarkoitettu yrityspakkausten terminaaliverkosto on valitettavan huonosti käyttöön otettu ja tunnettu palvelu. Maksutta pakkausmuovijätteitä vastaanottavien terminaalien sijaan, niitä toimitetaan sekajätteenä jäteasemille (36 %) tai laitetaan sekalaisen muovijätteen noutopalvelun kautta energiakäyttöön (33 %). Usein sekalaista muovijätettä pakataan suursäkkeihin, joka toisaalta helpottaa sekalaisen muovijätteen käsittelyä ja säilytystä tilalla, sekä lisäksi laskee sekalaisen muovijätekuorman noutokustannuksia.

Muoviset pakkaukset, joita yrittäjille tulee mm. ureatynnyreiden, hylsyjen, kivennäissankkojen ja purupaalipakkausmuovien kautta, ovat tuottajavastuunalaista jätettä eli muovipakkauksen tuottaja on jo järjestänyt muovipakkauksen jätteiden vastaanoton. Terminaaleihin toimitetut muovipakkaukset kierrätetään uusiomuoviksi, josta jokainen toimitettu kilo muovipakkauksia parantaa Suomen muovipakkausten kierrätysastetta. Suomi ei ole saavuttanut vielä EU:n asettamaa kierrätystavoitetta, vaan jää jälkeen vuosi toisensa jälkeen. Pakkausjätetilastoja kerää ja tilastoi Lupa- ja valvontavirasto.  

Kyselyyn vastanneet viljelijät, joilla pakkausmuovijätettä syntyy (36 %, taulukko 1.), ovat valmiita toimittamaan pakkausjätteet jäteasemien maksullisille sorttiasemille, mutta ei maksuttomaan vastaanottoterminaaliin. Tässä suurin syy lienee tiedonpuute; vastaanottavia yrityspakkausterminaaleja ei tunneta, tai niiden sijainti koetaan hankalaksi (8 % tietää, mutta ei hyödynnä, taulukko 1.).

Yrityspakkausterminaaliverkoston on harva, ja se ei juuri mainosta olemassaoloaan, etenkään maatalousyrittäjien keskuudessa, joille pakkausmuovijätettä voi muodostua vuosittain merkittäviäkin määriä. Tämä on sääli, sillä kaikkien yrittäjien pakkausmuovit tulisi saada kiertämään uusiokäyttöön. Muovisia yrityspakkauksia otetaan vastaan Sumi Oy:n ja Suomen Pakkaustuottaja Oy:n terminaaleissa, joita Pohjois-Savosta löytyy tällä hetkellä kaksi ja Keski-Suomesta kuusi. Tosin osa muovipakkauksista, kuten vaarallisten aineiden pakkaukset (torjunta-aineet ja öljykanisterit) sopivat vain polttoon, ja siten ne hävitetään asianmukaisesti.

Suursäkkien ja piensäkkien osalta parhaiten tunnetaan 4H-säkkikeräys, jota myös hyödynnetään ahkerasti, jopa 41 % vastanneista on vienyt säkkejä 4H:n keräykseen. Vastauksien perusteella 16 % tapauksista suur- ja piensäkit päätyy sekajätteen mukaan tai 18 % ne toimitetaan jäteasemalle, josta ne päätyvät energiaksi. Todennäköisesti energiaksi päätyvien suursäkkien viimeinen tehtävä on ollut toimia sekalaisen muovijätteen pakkauksena. 4H-keräys on hyvä tapa laittaa säkkien materiaalit kiertoon, mikäli sellainen keräys alueella järjestetään, tai toimittaa yrityspakkausmuovia vastaanottaviin terminaaleihin.

Sekalaisen maatalousmuovijätteen osalta eniten tiedonpuutetta

Kyselyssä 39 vastaajaa tuotti marja- ja vihannetiloilla käytettävää maatalousmuovijätettä kuten katemuoveja, kasteluletkuja tai harsoja. Maksullisen noutopalvelun käyttö, sekä itse jäteasemille toimittavia on yhtä paljon 28 % vastaajista, joille sekajätettä syntyy. Tiedonpuute, minne jätteet voisi toimittaa, on 21 %, mikä on merkittävä kehityskohde. Noutopalvelun löytäminen sekalaiselle muovijätteelle voi välillä olla hankalaa senkin vuoksi, että koko Suomen alueella toimivassa noutopalveluita ei juuri ole, tai niissä on toimintakatkoksia.

Likaiselle katemuoville ja harsoille ei tällä hetkellä ole ilmaista noutopalvelua, joka hakisi lajiteltujen paalikalvojen tavoin muovijätteet kierrätykseen. Syynä on se, ettei em. muovijätteille ole teollista toimijaa, joka valmistaisi niistä uusiomuovia. Toivottavasti tämä epäkohta saadaan korjattua pian, sillä se saattaisi parantaa jätteiden lajittelua kautta linjan, kun tarjolla olisi pelkästään lajitellulle muovijätteelle noutopalveluita.

Noora Räsänen
Projektiasiantuntija Kestävä maatalousmuoviketju -hanke